keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Pohdintaa

Hyvää tiistaita keskiviikkoa kuppikakkuseni. Toivottavasti teidän tiistai keskiviikko on mennyt paremmin kun mun. En näemmä edes muista että on jo keskiviikko, minne alkuviikko katosi? Näitä viikkoja tulee aina välillä kun univaje ryövää päiviä. Vaikka saatiin lepäillä viikonloppu ja nukkua kunnolla, niin maanantain herätys klo 6:00 palautti kivasti arkeen ja Adikin päätti ma-ti välisenä yönä kukkua kahdesta kuuteen. Viime yö saatiinkin sitten taas nukkua hyvin ja heti huomaa että jaksaa päivälläkin paremmin.

Mun ei ollut todellakaan tarkoitus nyt jahkata mistään univajeesta, vaan blogista ja sen sisällöstä. Muistelen lukeneeni monista eri blogeista että bloggaajat on sanoneet pitävänsä blogia hyvänä keinona purkaa omia tuntemuksiaan ja puhua itselleen tärkeistä asioista. Oikeesti haluaisin kirjoittaa vaatteisiin, meikkeihin ja hiuksiin keskittyvää blogia, mutta mulla ei valitettavasti ole juurikaan aikaa eikä energiaa panostaa mihinkään niistä. Blogi toimii mulle kivana inspiraationa: kun ajattelen vaikka meikatessani että "tän haluan postaukseen", tulee meikistäkin usein parempi.

Aina välillä (kröhömmm..) valittelen täällä univajeesta, allergiasta, millon mistäkin, mutta ainakaan vielä en oo halunnut jakaa mitään syvällisempiä mietteitä mistään aiheesta. Ehkä nyt tää tän hetkinen elämäntilanne on sen verran kiireinen ja ajoittain stressaava, etten saiskaan koottua ajatuksistani mitään järkevää kokonaisuutta. Kevyet päivän asu ja meikkipostaukset piristää :)

Ihailen bloggaajia jotka uskaltaa ja haluaa jakaa ajatuksiaan. Mungolifen Anna ja Cavan Kristiina on mun mielestä onnistuneet upeesti blogeissaan: molemmat jakaa omia ajatuksiaan, mutta säilyttää myös hyvin yksityiset asiat yksityisinä. Mulle blogin kirjoittaminen on vielä aika uusi juttu ja haen omaa tapaani blogata ja blogin aihepiirikin on ehkä välillä vähän hukassa. Mutta toisaalta, mun elämä on nyt aika sekametelisoppaa, joten ehkei se haittaa että blogikin on :) Mitä voi odottaa jos bloggaaja on äiti, (maahanmuuttajan) vaimo, opiskelija, työssäkäyvä nuori nainen, kiinnostunut meikeistä, kauneudesta, hyvinvoinnista, yhteiskunnallisista asioista, ruuasta...

Halusin tällä postauksella ehkä selvittää itsellenikin että mistä mä nyt tätä blogia kirjoitan, mutta ei taas mennyt ihan niin kun ajattelin. No, bear with me, kyllä tää suunta tästä selkiytyy :)

Besitos,
Taru

P.S.

Neiti ei nukkunut tänään ollenkaan aamupäivän päikkäreitä, eli aamupäivä oli aika kiukuttelua, kaupassa ihana haiseva humalainen kiilasi jonossa eteen ja alkoi vääntämään kun ihan nätisti sanoin että me oltiin jonossa, ja sen lisäks TKL petti mut enkä jaksanut säätä itseäni kouluun asti vaikka olis pitänyt. Joskus nää päivät on tällasia, huomenna uusi yritys :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti